Makasiinikulttuuri

Mennyt 1990-luku kypsytti Helsingin uuden, ruohonjuuresta lähteneen kaupunkikulttuurin. Helsingistä tuli viihtyisä kahviloiden, kulttuuriolohuoneiden ja tapahtumien kaupunki. Makasiineilla on ollut uudistuksessa keskeinen rooli. Kaupungin ytimessä ne ovat ylläpitäneet kulttuurimuutokselle välttämätöntä avoimmuutta ja määrittelemättömyyttä. Makasiineilla, vastassa edustuksen ja median valtaa, on vallinnut toiseus.

Kiista
Makasiineja ei ole tehty ja tarjottu meille. Me olemme ottaneet ne; me olemme tehneet ne merkityksellisiksi. Paitsi olohuone, kaupunki on kiista. Tässä kiistassa Makasiinit edustavat juurevaa, elävää ja moniaineksista kaupunkia.

Vastaisku pönötykselle
Kaupunkilaisten - kaupungilla oleilun ja kaupungin merkityksenannon -kulttuuri on muuttunut, mutta 1990-luku muutti myös ammattimaista kulttuurin tekemistä. Pönötyskulttuurin rinnalle on syntynyt vapaiden tuotantojen ja väliaikaisten foorumien verkko. Makasiinit ovat olleet yksi merkittävimmistä tiloista instituutioiden ulkopuolisille tuotannoille ja toiminnalle. Kulttuurivuosi 2000 ei olisi ollut itsens Ä ilman makasiiniravintolaa, ArtGendaa tai Töölönlahdelle levittäytynyttä Taidepuutarhaa.

Päätelmä

Mielentila
Oleellisesti, makasiinit on mielentila. Sekä ostoskeskuksessa että näennäisesti avoimessa museon kahvilassa on paljon koodeja. Pitää pukeutua, pitää käyttäytyä, pitää olla kiinnostunut, pitää kuulua joukkoon. Makasiineilla voi olla oma itsensä. Tässä mielessä paikka on ainutlaatuinen, ja jokainen valmiiksi rakennettu keskustatontti lisää sen arvoa. Merkitsemätön ja määrittämätön tila, joutomaa, on Helsingistä katoamassa.
On onnekas sattuma, että makasiinit antavat 'joutomaalle' muodon. Muoto ja sisältö ovat erottamattomat; makasiinit ja niiden kulttuurin voi säilyttää vain kokonaisuutena.

Vuodet 1989-2000 pähkinänkuoressa
Makasiinit olivat VR:n tavaraliikenteen käytössä 1980-luvun lopulle. VR:n lähdettyä kaupunkilaiset ottivat Makasiinit omikseen. Lämpimiä tiloja (n. 1500 m2) ovat vuokranneet koko 1990-luvun mm. Helsingin ensimmäinen ekokauppa Ruohonjuuri, galleria ja kahvila Jangva, vuokrastudio Magito ja pyöräkorjaamo Greenbike. Suurissa halleissa (n. 3300 m2) ja sisäpihalla (n. 10 000 m2) on vuosittain järjestetty kymmeniä yleisötapahtumia Kaivopuiston sijaiskonserteista elokuvaesityksiin ja tulisirkuksesta lumilautakisoihin. Pysyvää suosiota on nauttinut Marskin kirpputori.
Vuonna 2000 Makasiinit ja Töölönlahden Taidepuutarha ovat olleet Kulttuurivuoden pääfoorumi. Syyskuussa mielenosoitus Makasiinien puolesta, Ihmismuuri, kokosi arviolta 10 000 helsinkiläistä.